M E R I   - This page in English - Puhuin ystävän kanssa joutsenista ja muistin erään illan, jona illan pimeässä uiskenteleva joutsenryhmä toi valoa väsyneelle mielelle. Jostain syystä ne kaikista kanavan reunaa kävelevistä valitsivat minut seurattavakseen. Myöhemmin huomasin että selässä raahaamani basso saattoi vaikuttaa asiaan. Kuten ystävä totesi: "If it looks like a duck and walks like a duck...." Epäonnistumisestaan huolimatta ovat nämä kuvat suosikkieni joukossa. Väitin jämäkästi, että sanan "ljus" voisi mainiosti ääntää kaikkinensa jättämättä L-kirjainta lähes kuulumattomiin. Muutavan pontevan "LJus"-esimerkin jälkeen alkoi leukani naksua ja aavistin vakuuttavuuteni kärsineen hivenen verran. Pieni peli netissä on pieni peli netissä. Syksyllä pelasimme erästä eri kerroksissa omilla koneillamme jopa naurettavissa määrin. Osa innostamme juontui selkeästi siitä, että vihdoin saatoimme hukata aikaa yhdessä täysin hyvin omatunnoin. Lentokenttä ei enää häämötä olkapäillä kuin japanilainen kummitus. Pitäisi sitoa pohkeeseen pieni muistikirja ja täyttää sitä lennossa. Muistaisi ehkä joskus omat ajatuksensa. Muistaisi oikeasti sen, mitä haluaisi muistaa. Itselleen nauraminen ei ole mahdotonta yksin, mutta onnistuu parhaiten ystävän kanssa. Unissa yksi toistuva elementti on sieltä täältä villinä löytyvät kilpikonnat, jotka tietenkin pitää pelastaa kylmän luonnon armoilta. Mitähän nekin symbolisoivat? Symbolisoivatko ne? Monesti voi pitkään jopa laulaa kappaleita niitä kuunnellessaan tietämättä mitä sanoja laulaa, miettimättä mistä laulu kertoo. Toisaalta taas väitän sanoja ja niiden käyttöä itselleni tärkeäksi? Antaa tulla, Halloween, tällä varustelulla pitäis pärjätä!       Ylijäämäsilppua ei voine       heittää roskiin noin vain?       Etsi 13 yhtäläisyyttä. Uusia sanoja! stökig - sotkuinen armatur - valaisin häck - pensasaita pusta ut - hengähtää stoja - metelöidä Vaikea on ryhtyä hommiin, tarttua toimeen, potkia itsensä jonkin muodottoman, pelottavan, mahdottoman kimppuun. Ratkaisu on moraaliton ja kevytkenkäinen, mutta toiminee: Aloitan siitä mistä on mukavin aloittaa! Juuri ja juuri hahmottaa kaupungista sen, miten ostoskeskukselta kävellään pääkirjastolle, mutta kantapaikat löytyvät jo lounastamiseen ja kahvitteluun. Väitän, että kahvipaikassa on vahvasti kyse myös puhtaasta viihtymisestä, ei vain turvan tunteesta. Sähköpostiin tottuneena paperikirjeen hankaluus on siinä miten vastausta alkaa odotella jo ehdittyään häthätää lätkäistä kuoreen postimerkin Raahatessani kaupungilla kahta hyvin painavaa kassia mietin, olisinko hengissä selvinnyt kantamuksistani, jos olisin oikeasti intoshoppailija. Uusia sanoja! uppstudsig - uppiniskainen blänga på - mulkoilla bastant - jykevä vålnad - haamu halkig - liukas Unessa sain kehoituksen etsiä käsiini kirja "Hulluus ja närästys". Kas, eipä ole sellaista. Kävisikö Ylpeys ja ennakkoluulo? Minkä vuoksi unissani toistuvat kissat, miksi minä liikun pyjamiin pukeutuneena? Pitänee yrittää muistaa, että kärsivä ilme voidaan tulkita myös vastahakoisuudeksi.. Viikon aikana kyläillyt, kiertänyt Ikean, vaihtanut kaverina talvirenkaat, ollut kokoamassa vaatekomeroita ja vaatekaappeja ja kuitenkin tuntee viikon vain lomailleensa. Ei hassumpaa. Jos ottaisi useammin jalat alleen, ei tarvitsisi harmitella epäterävyyksiä! Kun päässä soi koko loppupäivän hiialahiialahei, voi ensi kerralla harkita millaisia kappaleita oppilaillaan soitattaa.. Ajatus siitä, että on itse muuttunut muutamassa vuodessa saa olettamuksen kuulostamaan siltä etteivät muut olisi. No, oletteko te? On kai välttämätöntä toimia joskus typerästi voidakseen pysyä nöyränä sen tosiseikan edessä, ettei ole oikein täydellinen? Me (=us) pelasimme pokeria, ja pastori jakoi. Tämän muistiohjeen saatuaan on jokseenkin mahdotonta unohtaa Jaco Pastorius. Olisi niin helppoa muuttua hierojalla-kävijä-addiktiksi. Voin kuvitella itseni oven pieleen kinuamaan: "Onko sulla peruttuja aikoja, pääsiskö nyt, kauanko kympillä sais?" Yleensä soittaa muusikkona muusikoille, tai muusikkona ihmisille. Tänään soitin ihmisenä ihmisille ja koin pystyneeni herättämään tuntemuksia. Voiko muusikoille soittaa ihmisenä? Esitimme erään viikonloppuseminaarin sunnuntain aloituksena Shostan adagion. Ilmapiiri oli erityisen luonteva, ja oli hyvä soittaa. Jälkeenpäin mietin, johtuiko tunnelma seminaarin aiheesta: Kuoleman kohtaaminen ja saattohoito. Kun puhutaan muun muassa siitä, miten ihmisen kasvot muuttuvat hengen ja sielun, elämän siirtyessä pois.. Ehkä kuolemaa hetkellisesti vähemmän pelokkaasti ajattelevat ihmiset ovat rehellisempiä, suvaitsevampia, aidompia toisilleen ja itselleen? Kerrottuaan eräälle jotain yleisistä käytöstavoista, orkesterisoitosta ja elämän tosiasioista hän katseli nälkäisesti ympärilleen. "Onko vielä joku muu joka tarvitsee asiallista kurinpalautusta?!" Pieniä kauneuden hetkiä tai tiloja: Harmaalla keskustan kadulla basson kanssa tallustaessa nähty lämmin valo ja portti varjoineen. Ruoholahden kanavan rannalla ystävän kanssa istuessa pieni maneetti ui hetkeksi lähelle vedenpintaa tervehtimään. (peto se on, vaan niin olemme mekin) Tammikuu oli ankean kurja ja olin hukassa. Jokin sisäisestä palosta ja minuudesta oli kadonnut, ilman tietoista syytä tai selitystä. Nyt olen taas olemassa ja kokonainen, mutta samalla pelkään katoamisen toisintoa. Miten pidät kiinni vaaleanpunaisesta pilvestä? Joskus olisi näppärämpää olla Mari Yli-pieskä ja sellonsoittaja. Mistä saa tilattua entiset seinänaapurit takaisin?! Uudet muistuttavat kreikkalaista tavernaa edellisiin verraten!! Tulee ihan sellainen olo kuin asuis kerrostalossa, -kele, -tana!!!!11!1 Tiputtuaan hyvin korkean, lähes lentävän, hevosen selästä, on harmillista tietää jo aamulla herätessään, että tuleva pienehkö normaali ratsu tulee tuntumaan vyötiäiseltä. Sitä on vielä niin riippuvainen kosmisen tallimestarin oikuista. Toisaalta taas, minullahan ne ohjakset ovat. Vaikutun aina nähdessäni fjällräven-reppuja. Niissä on aitoutta ja rehellisyyttä. Itse en sellaista haluaisi, ovat kuitenkin aika ankean rumia. Improvisaatiokurssilla ja karhun kohtaamisella on yhteneväisyyksiä. Mukavuusalue katoaa niin kauas horisonttiin, että haluaisi heittäytyä maahan tekeytyen kuolleeksi tai juosta karkuun vikkelin kintuin. Toisaalta taas yrittää selittää itselleen Grizzly Manin tapaan: "Kun pidän ja näytän itsevarmuuteni, tilanne pysyy hallussa ja pääsen osalliseksi jostain elämää suuremmasta." Laskuvarjotandemhyppy. Kalan kalastus, kokkaus ja syöminen. Kanoottiajelu. Viittomaan opettelu. Ratsastushetki. Espanjan opettelu. Lumilinnan rakentaminen.... Pitäisikö sitä tehdä sellainen tavoitelista elämälle, vai tuleeko siitä vain painava todiste kaikesta mitä ei oikein saa aikaiseksi tehdä? Jos jotkut ihmiset epäammattimaisuuttaan tai inhimillistä puutteellisuuttaan rikkovat oikeuksiani ihmisenä ja yksilönä, ja siitä lopulta koituu vahvistuminen ja paremman suunnan löytyminen, onko pakko kiittää jos ei taho? Väänsin koulutehtävää koko yön, parin tunnin väliunella. Aamulla mietin: "Nyt on siis kahdeksan. Ja pitäis olla kymmeneltä jo toisella koululla ensimmäisellä koululla käväisyn jälkeen. Ennen kymmentä on yhdeksän." "Kuinka pitkä aika nyt menikään siinä että kahdeksasta menee yhdeksään..?" Tämän jälkeen muistelin ettei näin aikaa vievää miettimistä yleensä ole tarvinnut. Totesin: "On se univaje sitten vekkuli kaveri". Nyt on joku aavistus siitä, miltä Nooasta saattoi tuntua kun íhmiset eivät jaksaneet tai muistaneet astua arkkiin. Voi hölmöt! Unissaan tehdyissä koulutehtävissä on se huono puoli, että niitä on aamulla vaikeampi palautella opettajille.